Bamsulla on tälläviikolla epätavallisen paljon reissaamista, ihan hyvä vaan, nimittäin huomenna, tiistaina taas pentutapaamiseen sastamalaan.Perjantaina olis tehosterokotukset iltapäivästä ja
lauantaina ois sit mustissa ja mirrissä pentupäivät myös. Unohdin ihan vallan kirjottaa miten meillä meni ekassa pentutapaamisessa sastamalassa joten se teksti tulee valitettavasti vähän myöhässä, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan?
Tapaaminen kesti siis puolisen tuntia, Bamsulle se oli liian lyhyt aika koska ei ehtinyt kunnolla tutustumaan kehenkään, lisäksi päälle kokoajan rynnivä eurasierpentu sai kolme kertaa pienemmän sheltin varpailleen jonka johdosta päätti näytellä hampaitaankin lähelle tuleville tipsuille. Ohjaaja onneksi otti syrjään edellämainitun eurasierin hetkeksi että Bamsulle ei kävisi kuinkaan, taisi jäädä aika huonot muistot pikkuiselle tapahtumasta. Sitten Bamsu vähän rauhottui janin jaloissa, ja tilaan pöllähti ohjaajan pikkulapsi temmeltämään. Se oli Bamsulle liikaa, ja pieni oli selvästi hieman ahdistunut kaikesta, ei innostunut leikkimään edes meidän kanssa tai mitään, kyhjötti vain ja nosti niskakarvoja pystyyn kun toinen edes hipaisi tätä. Juuri viimehetkillä Bamsu innostui haistelemaan pienempiä tipsuja, mutta silloin tuokio olikin jo loppunut. Toivottavasti nyt huomenna menisi paremmin, tuli aikamoista takapakkia ton kanssa nyt sosiaalistamisessa :( Onneksi isommat (4kk) eivät ole enään mukana huomenna, vaan ryhmä on ihan pikkupentujen kesken, josko pieni saisi vähän parempia kokemuksia tälläkertaa. Muutenkin kun tuo on muiden elukoiden kanssa vähän hitaasti syttyvä, ei siis ryntää oikopäätä leikkimään vaan ensin vähän katselee että millasta porukkaa on, sitten haistelee ja sen jälkeen vasta menee leikkimään, jos menee riippuu koirista aikapaljon. Sillon ekalla kerralla täälä nokialla pentupäivillä Bamsu oli ihan erilainen, se leikki pienen terrierivauvan kanssa sielä ja häntä heilui ja oli muutenkin utelias ja innokas mutta sitten tapahtuu tämmöistä, en tiedä mitä tässä voisi tehdä tuon rohkaisemiseksi kun lähimmät koirakaverit on tampereella eikä sinne voi jokapäivä matkustaa. Tätä kaikkea tuntui pahentavan vielä eilen iltalenkillä vastaan tullut irtokoira jonka Bamsu huomasi ennen minua ja oikein pelästyin sen aiheuttamasta mekkalasta, onneksi ei käynyt kuinkaan vaan irtokoiran omistaja tuli hakemaan koiransa mutta kesti vähän aikaa ennen kun Bamsu käveli taas normaalisti, taaksensa katsomatta ja kyyristelemättä.
Mutta kuitenkin jotain hyvääkin näiden takapakkien keskelle, nimittäin mun ja Bamsun yhteistyö on parantunut enemmän! Jani on harjotellut sen kanssa kierimistä, siitä on tullut vähän niinkun niiden kaksinkeskeinen juttu, siis toi kieriminen. Tulee niin hyvä mieli kun se on niin tottelevainen ja kiltti meitä kohtaan, eilenkin kun oltiin menossa nukkumaan ja se piti pistää koiraportin taakse meidän huoneeseen niin en huomannut että sillä oli pikkusiskoni kanssa vetoleikki kesken ja kutsuin sitä, koira juoksee kauheeta vauhtia jalkoihin ja kuulu vaan pikkusiskon hymähdys. Toinen lopetti leikkinsäkin kesken käskyn takia, voi että! Ja repimis ja vetoleikithän on vielä tuon lemppareita, että niitä sitä harvemmin saa lopettamaan..
Mutta tällaista meille, loppuun vielä kuva pikkusesta ja Hokusta uudeltavuodelta (C) Emmi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti